Minä olin sairas, mutta en ole enää, koska paranin sillä välillä, kun äiti oli koulussa Helsingissä! Se on hirveän hyvä, koska terveenä olo on paljon kipeänä olemista kivempaa, vaikka en minä kyllä oikeastaan huomannut sitä, että olin sairaskaan. Olisin varmaan huomannut paremmin, jos äiti ei olisi laittanut minun päähän ämpäriä. Se sanoi, että piilotti sillä minun pipin, mutta minä olisin halunnut, että se olisi piilottanut sen ämpärin.
Aluksi kun minulla oli se ämpäri, minä luulin, että äiti ja isi oli pienentänyt meidän ovia, koska en mahtunut enää kulkemaan niistä kunnolla. Sitten minä huomasin, ettei niitä ovia ollutkaan kutistettu, vaan minua suurennettu. Minä tiedän sen siitä, että meidän jääkaappi oli selvästi ihan yhtä iso ja houkututtava, kuin aina ennenkin, mutta se törrörö juuttui aina kiinni laatikoihin ja kolahteli tylsiin tavaroihin, kuten ketchupeihin ja lasipurnukoihin. Ilman sitä töttöröä minä mahdun hyvin kiertämään ne ja pääsen parhaille apajille!
Sen saavin kanssa minä en myöskään voinut pestä itseä, paitsi illalla, kun se käytettiin nuolemistauon verran poissa. Sekin oli silti ihan tyhmästi ajateltu, koska minun ei annettu pestä minun pyllyä vaikka pylly pitää pestä joka päivä! Minulle vain sanottiin, että pyllyyn ei saa koskea, ettei pipiin mene pahoja pöpöjä. Äiti ja isi sai silti pestä minun pipiä, koska niillä oli tuikean hajuista taika-ainetta.
Minusta on tyhmää, että se pipi tuli minulle lääkärissä ja tosi tyhmää, että se tuli sinä päivänä, kun äiti ei antanut minulle aamuevästä. Sitten minun massussa oli hirveä nälkäpurina, eikä se ole mennyt vieläkään poissa! Minusta on hirveän väärin unohtaa antaa toisille evästä, vaikka ei äiti kuulemma unohtanut, vaan totteli lääkäriä.
Äiti tykkää hirveästi siitä lääkäristä, mutta minusta se poika ei ollut hirveän mukava, koska se nipisti minua heti jalasta. Olisin tahtonut sanoa sille, että nipistely on hirveän huonotapaista, mutta sitten minun silmät alkoi yhtäkkiä lupsua ja sen jälkeen minä heräsinkin ihan hassussa olossa. Se oli varmaan se, kun olin sairastumassa.
Minä en muista sitä nukahtamista, koska olin silloin jo unessa, mutta se herääminen oli hirveän outoa, koska minun tassut oli ihan vinossa ja ne käveli hassulla tavalla. Äiti oli hirveän murheellinen minun puolesta. Se silitteli ja pussaili minua ja sanoi, että kyllä minä olin sen mielestä vieläkin ihan oikea poika. Minä vastasin vain että miau. Se oli helpointa, koska olin niin pökkyrämökkyrällä, etten jaksanut kertoa, ettei kenenkään tyttö- tai poikamaisuus riipu siitä, kulkeeko se konttaamalla tai jalat hoippuralla.
Lääkäristä tullessa minulla ei ollut ämpäriä, mutta se laitettiin kohta päivänä, kun minuun tuli tulehtuma. Ehdinkin jo sanoa, etten edes huomannut olevani kipeä, mutta sen huomasin, että se ämpäri oli ikävä. Etenkin kun se laitettiin juuri silloin, kun meillä alettiin maalata ja tapetoida!
Minä olen remontoinut ennenkin (silloin kun olin vielä emo-kissan luona) ja minusta olisi ollut varmasti monta apua, jos olisin vain mahtunut tekemään juttuja. Tein kuitenkin kaiken, minkä voin!Autoin äitiä valitsemaan pattereiden suojaksi sanomalehtiä ja testaamaan maalarinteippejä. Sitten minä istuin äidin olalla: vahdin siivoustyötä ja huolehdin tauoista. Jossain vaiheessa kun homma alkoi käydä vähän tylsäksi, niin kävin kokeilemassa maalaamista ja kun alettiin tapetoida, niin toimin liisterin koemaistajana. Kyllä se oli ihan oikein valmistettua.
Maalia en ehtinyt maistella, mutta äiti sanoi, että sekin oli sekoitettu varmaan ihan oikeassa suhteessa, koska uudet seinät näyttää nyt niin hienoilta. Ja kyllä ne minustakin on ihan kivat, vaikka en minä niitä hirveästi ole jaksanut katsella. Minulla on ollut hirveästi tekemistä sen jälkeen kun sain ämpärin poissa ja pystyin taas sujahtelemaan kaikissa koloissa! Minä olen nyt monta päivää vain riehunut ympäri taloa: kiusannut velikissaa ja tehnyt kepposia.
Eilen me varastettiin velikissan kanssa kaksi pussia kissanminttua ja revittiin ne auki, kun äiti ja isi ei ollut katsomassa. Siitä meni pää ihan villiksi ja velikissakin sekosi. Meillä oli tosi jännän hassua! Oikeastaan se oli paljon parempaa, kuin päivän aikaisempi kepponen, eli pissa kenkäkaapissa! Minä taidan ehdottaa velikissalle, että ollaan tänäänkin pahoja poikia ja varastetaan sitä kissaruohoa! Sen jälkeen me voitaisiin käydä vielä kenkäkaapissa kastelemassa ja nuuhkutella sitten ruohoa ja katsoa pesukonetta kun se kolisee ja pyörittää isin lenkkareita!
Hähä.



