Minä tiedän, että on olemassa tyttöjä ja poikia. Pojilla on hippula, mutta tytöt tunnistaa koruista. Tai voi pojatkin käyttää koruja ja äiti sanoi, että pojat voi kanssa meikata. Minäkin tykkään meikata ja minusta on hirveän kivaa kun äiti antaa minun auttaa puuterin laitossa!
Tänään kun me laitettiin äitin kanssa puuteria, niin äiti sanoi, että Cornis Rex ei ole kiireisen ihmisen kissa ja että jos talossa on Cornari, niin kaikkeen saa varata aikaa ainakin tuplasti. Tupla tarkoittaa kahta.
Minusta se idea kakkosajasta kuulosti hirveä kivalta, koska sitten me ehditään leikkiä paljon enemmän kotista. Minä tykkään tehdä makkaravoileipiä ja tyhjentää tiskikontta. Sitten minä haluan leikkiä myös paljon kololeikkiä, koska se on yksi minun lemppareista ja minä olen siinä superhyvä!
Kololeikkiä leikitään niin, että äiti ja isi tekee juttuja ja minun pitää olla tarkkana ja vahtia, mihin aukeaa nopeasti sujahdettavia koloja. Jääkaappi ja roskapönttö on minun suosikkeja.
Äitiä harmittaa, että minä olen niin nopea, koska se pelkää, että minä voin joskus joutua olemaan sen takia vaarapulassa. Minusta se on vähän hassusti ajattelemista, koska jos minä olisin vaarapulassa, niin minä juoksisin siitä vain hirveän nopeasti poissa! Ihan helppoa. Minä olen tosi, tosi nopea!
Eilenkin minä olin kuin salama (se on taas sellainen ihmisten sanonta), kun me leivottiin äitin ja isin kanssa pullia. Aluksi kukaan ei muistanut sanoa minulle, että me alettiin leipoa, mutta onneksi minä olen hyvä hoksaamaan asioita. Minusta oli kamalan haussua tassuttaa jauhoissa ja nuolla voita! Sitten minä söin vielä paljon taikinaa, eikä siitä tullut massuun yhtään tutinaa, vaikka se taikina ei ollut edes lihaa!
Tänään minä sain syödä aamulla kananmunan keltuaista, koska siinä on hyviä terveysaineita ja minusta se oli eilen taikinassakin niin maukasta! Lisäksi minä sain vielä minun oikean aamupalan ja sitten massu oli ihan pallona, kun me lähdettiin käymään äitin kanssa ulkona.
Minä olen käynyt ulkona monta lukua, eikä se tunnu enää yhtään kurjalta. Aluksi minä en hirveästi tykännyt ilmasta, koska se oli erilaista ja hirveän isoa, mutta nykyään minä tiedän, että ulkona ilmassa voi seikkailla! Tänää me seikkailtiin äitin kanssa ihan uusissa paikoissa.
Äiti sanoo, että minä olen ihan poikkeava kissa, koska minä osaan kulkea hihnassa ja minun kanssa voi käydä kävelemässä. Yleensä kissat ei kuulemma jaksa kävellä ihmisten ajassa, vaan ne kököttää ja menee omassa tahtipuikossa. Ne ei myöskään välitä teistä tai suunnista, mutta se ei ole minusta yhtään kummallista.
Minusta hauskointa meidän lenkillä, oli olla metsäretkellä. Siellä minä kiipesin puissa ja leikin metsästämistä, vaikka ihan joka paikkaan en silti saanut mennä. Meidän piti olla varovaisia, koska luonnossa voi olla punkkeja ja lihansyöjähirviöitä. Onneksi mikään hirviö ei syönyt meitä.Minä näin ulkona paljon vauvoja. Aluksi meitä vastaan tuli yksi, joka ei osnnut kävellä vielä valjaissa, niin sitä työnnettiin rattaissa. Sitten minä näin koiravauvan ja pikkuisia lintuja, vaikka äiti sanoikin että ne linnut oli jo aikuisia. Minä olen nähnyt elämässä jo monta lintua. Ainakin neljä!
Huomenna saatan nähdä lisää lintuja, koska minä olen menossa käymään ykkösmummun luona kylässä. Tai oikeastaan minä olen siellä hoitokylässä, koska äiti ja isi on reissussa automatkalla.
Minä en halua olla automatkalla, mutta vähän minua jänskättää mummola, koska äiti ja isi ei ole leikkimässä minun kanssa. Tietääköhän ykkösmummu siitä meidän kakkosajasta? Minä haluan touhuta sielläkin monta numeroa kaikkea!

Sinun pitää tulla joskus tänne Simo-serkun luo hoitokylään!
VastaaPoista